Vanha Rouva (La Vecchia Signora) - seteli 5

Viides kulttuuriseteli käytettiinkin sitten jalkapallokulttuuriin eli ”lutuuriin” kuten jalkapalloväki sitä leikkisästi kutsuu. Koska on sydäntalvi ja Suomessa ei pyöri muu jalkapallosarja kuin Liigacup ja sitäkään ei pelattu juuri nyt tänä viikonloppuna, oli tyydyttävä sähköiseen mediaan. Koska taasen maksuttomilla kanavilla ei tietenkään tullut pelin peliä (kaikki yritetään pakottaa canaaleille) oli kaivettava netistä streami. Veikkauksella on suht pätkimättömiä nettistreameja heidän valitsemistaan peleistä ja siellä sattui olemaan tänään yhtenä vaihtoehtona todellinen helmi, Serie A:n Juventus-Udinese. Päin vastoin kun televisio- ja kanavakauppiaat uskottelevat ei jalkapallon seuraamiseen tarvita teräväpiirtolähetystä. Pelin seuraaminen onnistuu hienosti pikkuisen pikseliseltä nettistreamiltäkin.

Serie A oli minun ja poikien yksimielinen valinta. Ylihypetettyä La Ligaa ei meistä kukaan jaksa seurata ja Valioliigakaan ei niin hirveästi kiinnosta. Tämä pitkälti johtuu virallisten maksuttomien kanavien Liverpool-Barcelona-Real Madrid rummutuksesta. Nyt kun oli vielä tarjolla Serie A:n kärkikamppailu Juve(1) ja Udinese(3) ei ollut epäselvää mitä katsotaan. Itse tykästyin jo vuosia sitten Juventukseen. Mutta en ole aktiivisesti seurannut ulkomaan sarjoja vuosikausiin joten nyky Juventus oli minulle arvoitus.

Juven vanha ja epäviihtyisä stadion, Delle Alpi, on purettu ja tilalle on rakennettu paremmin jalkapalloon sopiva n 40 000 hengen stadioni. Tunnelma olikin siellä katossa vaikka räntää satoi. Juventus on siis Torinosta. Kaupungista jossa vietettiin joitakin vuosia sitten talviolympialaisia.
Jostain syystä Juve pelasi vaaleanpunaisissa vieraspaidoissaan, jotka on aika törkeät ja Udinese musta-valkeissa kotipaidoissaan.

Juventuksen kotikenttä paria tuntia ennen peliä

Italialaiset ovat aina arvostaneet puolustajia. Tässä yksi tämän hetken suurtoppareista Giorgio Chiellini.
Taustalla näkyy Juven suht törkeän näköinen vieraspaita.

Juve pelasi minulle vähemmän tutulle kolme topparin taktiikalla ja viidellä keskikenttämiehellä. He kylläkin vaihtelevat taktiikoita ja kenttäryhmittelyä Italialaiseen tapaan usein. Mutta tällä 3-5-2-1 oli pelattu edellinen voittoisa cupin ottelu joten valmentaja katsoi sen sopivaksi Udineseakin vastaan. Bonucci-Chiellini-Barzagli topparilinja olikin luunkova. Juven keskialueen haparoinneista pääsi Udinese iskemään muutaman nopean piston armoitetulle maalintekijälleen Di Natalelle. Mutta tuloksetta sillä hän oli topparitrion tiukassa puristuksessa ja Buffon hoiti irtopallot. Udinesen maalilla on myöskin erinomainen torjuja, Slovenian maajoukkuemaalivahti Handanovic ja hän torjui vastavuoroisesti todella hyvin Juven ahdistelut.

Taktiikka oli joukkueilla hieman erilainen. Juve pelasi enemmän pallon hallintaa ja pyrki kierrättämään palloa enemmän. Mutta kuitenkin juosten paljon, varsinkin laitapelaajat juoksevat hirveitä määriä. Udinese pelasi enemmän suoraviivaisesti ja vastahyökkäyksillä jotka tulivat nopeina pistoina keskeltä. Molemmat prässäsivät käytännössä vasta omalta puolialueelta ja jättivät vastustajalle paljon tilaa heidän omalla puoliskollaan. Ensimmäinen maali tuli sitten Juvelle kuin varkain. Vasemmalta höyrysi Estigarribia joka heitti keskityksen maalille Quagliarellan päähän jonka puskun torjui Handanovic ilmiömäisellä reaktiolla. Mutta vain puolittain. Paikalla kärkkynyt, Milanin Pippo-rottakoulun käynyt, Matri heitti läheltä varmasti sisään. Handonovic kävi maalin jälkeen lämpöisenä kun Matri oli laskettu vapaasti roikkumaan maaliviivalle. Udinese aloitti takaa-ajon lisäten vauhtia ja riskejä joka tuottikin tulosta 62 minuutilla kun Antonio "Floro" Flores tasoitti pelin tilanteesta joka lähti Juven keskialueen haparoinnista päättyen 3v2 hyökkäykseen ja maaliin. Hänet oli hetkeä aikaisemmin vaihdettu kentälle.

Tasoitusmaalin jälkeen molemmat malttoivat jauhaa omilla systeemeillään eikä minkäänlaista herpaantumista tapahtunut. Juve sai pikkuhiljaa pallonhallinnan kautta enemmän ja enemmän peliä itselleen eikä haparointeja juurikaan enää tullut. Juve otti vaihdon joka myös melkein heti tuotti tulosta kun vaihtomies Claudio Marchisionin käytännöllisesti katsoen ensimmäisestä kosketuksesta palloon syntyi läpisyöttö Matrille, joka teki toisen ja tämän pelin viimeisen maalin. Lopputulos 2-1 Juvelle.

Yksi kaikkien aikojen maalivahdeista, Gianluigi Buffon

Merkillepantavaa pelissä oli molempien valmentajien onnistuneet vaihdot. Tämä ei ole sattumaa. Italiassa valmentajilla on kanttia ja osaamista taktisiin muutoksiin ja tärkeisiin vaihtoihin ja suurseuroja kun ollaan löytyy myös mitat täyttäviä vaihtomiehiä. Muiden seurojen pelaajat ja pelitavat myöskin tunnetaan niin läpikotaisin, että takataskusta aina löytyy ryhmitysten muutoksia jolla voidaan pyrkiä kääntämään tiukka peli. Toinen merkittävä seikka on pelin lähes täydellinen sukeltelemattomuus. Italialaisten pelaajien kaatuilu on samanlainen myytti kuin Serie A:n vähämaalisuus. Tässä pelissä ei ollut havaittavissa mitään La Ligan kärkiotteluihin verrattavaa niljakasta sukeltamista tai espanjalaisia torikokouksia jonkun kieriskellessä kuoleman kielissä. Tekniikka ja pallokosketus oli kuitenkin vähintään yhtä korkealla tasolla. Toisaalta vauhti ja kurinalaisuus oli kuin Bundesliigasta ja kontakti kuin Valioliigasta. Serie A on turhan aliarvostettu Suomessa. Tämä kulttuuriseteli on sen verran positiivinen kokemus, että taidan kokeilla lähiaikoina toisen samanlaisen. Kiitos Veikkaus TV